Afrikan kolonalismi
16716
page-template-default,page,page-id-16716,bridge-core-3.0.5,qi-blocks-1.2.7,qodef-gutenberg--no-touch,qodef-qi--no-touch,qi-addons-for-elementor-1.7.1,qode-page-transition-enabled,ajax_updown_fade,page_not_loaded,,qode-title-hidden,qode-theme-ver-29.2,qode-theme-bridge,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-6.10.0,vc_responsive,elementor-default,elementor-kit-6

TEHRAN – Afrikka on täynnä luonnonvaroja. Mantereella on valtava määrä vaurautta. Joten miksi suuri osa tästä mantereesta on edelleen köyhyydessä?

Miksi sähkökatkoja on niin paljon? Sähkökatkot estävät yritysten toiminnan ja opiskelijoiden koulutuksen muun muassa monien muiden talouskasvua hidastaneiden seikkojen ohella.

Länsi syyttää Afrikan turvattomuudesta. Mutta Afrikka syyttää entistä siirtomaa länttä lisääntyvästä turvattomuudesta, sen kriittisen infrastruktuurin riittämättömästä edistymisestä ja siitä johtuvasta köyhtymisestä.

Länsi, erityisesti Ranska ja Yhdysvallat, väittävät, että kaikki riippuu turvallisuuskysymyksistä, ja tällä verukkeella se on lähettänyt asevoimia ja perustanut sotilastukikohtia hyvin pitkän ajan.
Afrikka puolestaan on syyttänyt kolonisaatiota, imperialismia, orjuutta ja rasismia, joka ulottuu noin 500 vuoteen. Läntisen imperialismin synkkinä päivinä Afrikassa nähtiin myös massiivisia varkauksia ja kansanmurhaa. Näiden vuosisatojen aikana länsi ryösti melko paljon mantereelta tyydyttääkseen oman ahneutensa.

Niger on erittäin rikas uraanimalmeista. Se tuotti 2 020 tonnia uraania vuonna 2022, noin 5 % maailman kaivostuotannosta. Siksi asiantuntijat väittävät, että ratkaisu Afrikan ongelmiin ei voi tulla sen läntisiltä kiduttajilta ja juurilta voimilta, jotka ovat historiallisesti orjuuttaneet sen kansan.

Jotkut maat onnistuivat karkottamaan länsimaiset siirtomaaherransa ja etsivät menestyksekkäästi tapoja lopettaa köyhyystaso, turvallisuuskysymykset ja ulkomainen sekaantuminen.

Viime aikoina muut, kuten Mali, Burkina Faso ja Niger, jotka myös hakevat suvereniteettia, ovat seuranneet esimerkkiä.

Kymmenen vuotta sitten Ranska yritti lisätä merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan Afrikassa lähettämällä tuhansia joukkoja Saheliin “turvallisuustarkoituksiin” ja pyrkiessään estämään separatistijoukkojen pääsyn Malin pääkaupunkiin.

Ranskan sotilaallinen tehtävä epäonnistui. Terroristiryhmät vahvistivat jalansijaansa Sahelin yli, mikä teki suuren osan aluetta hallitsemattomiksi ja laukaisi etnistä väkivaltaa erityisesti Malissa ja Burkina Fasossa.

Epäonnistunut tehtävä, jonka kriitikot sanovat, oli entisen siirtomaavallan yritys vahvistaa uudelleen hegemoniansa alueella.

Vuoden 2011 Naton johtaman sotilaallisen väliintulon jälkeen Libyassa Daesh-terroristit alkoivat levitä Saheliin, mitä asiantuntijat pitävät päätekijänä terrorismin lisääntymisen takana alueella.

Vuoden 2023 Global Terrorism Indexin mukaan Sahelin alue Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on muuttunut terrorismin keskukseksi.

Raportin mukaan viimeisten 15 vuoden aikana terrorismi Sahelissa on lisääntynyt yli 2 000 prosenttia. Vuonna 2007 terrorismiin liittyviä kuolemia Sahelissa oli vain yksi prosentti ympäri maailmaa.

Se ei ole mennyt hyvin Afrikan valtioille, jotka kärsivät lännen tuomasta turvattomuudesta, erityisesti USA:sta ja Ranskasta.

Afrikassa vallankaappaukset ovat lisääntyneet vuosien varrella, mistä tarkkailijat ovat syyttäneet länsimaisia hallituksia, jotka eivät ole tehneet mitään turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi eivätkä tarjonneet parannuksia elintasoa nostaakseen.

Viime vuonna viimeinen ranskalainen sotilas karkotettiin Malista, ja Bamako varoitti Pariisia jatkuvista yrityksistä heikentää sen suvereniteettia ja kansallista turvallisuutta.

“Malin hallitus varaa oikeuden käyttää oikeuttaan itsepuolustukseen, jos Ranska heikentää edelleen maamme suvereniteettia ja heikentää sen alueellista koskemattomuutta ja kansallista turvallisuutta”, ulkoministeri Abdoulaye Diop sanoi YK:n turvallisuusneuvostolle.

Tammikuussa Burkina Faso otti saman askeleen vaatien tiukkoja Ranskan joukkoja poistumaan alueelta.

Hallitus sanoi, että se käsittelee turvallisuuskysymyksiä itse, eikä riippuisi Ranskan armeijasta, joka oli pahentanut tilannetta.

Paris hyväksyi vastahakoisesti. “Noudatamme sopimusehtoja noudattamalla tätä pyyntöä”, Ranskan ulkoministeriö sanoi.

Ouagadougou esitti pyynnön sen jälkeen, kun Ranskan vastaiset mielipiteet ovat nousseet jyrkästi kaikkialla Burkina Fasossa mielenosoittajien polttaessa Ranskan lippuja.

Ranskan sotilaallisen läsnäolon aikana Burkina Faso muuttui yhdeksi maailman köyhimmistä maista al-Qaidaan ja Dashiin liittyvien terroristiryhmien lisääntyessä, mikä tappoi tuhansia ihmisiä ja laukaisi humanitaarisen kriisin maassa.

Ranskan sotilaallinen läsnäolo ei vain heikentynyt turvallisuustilannetta, vaan esti Burkina Fasoa hyödyntämästä rikkaita mineraalivarojaan, kuten kultaa, sinkkiä, kuparia, mangaania, fosfaattia ja kalkkikiveä huomattavia määriä. Maassa on myös timantti-, bauksiitti-, nikkeli- ja vanadiinivarantoja.

Sillä on nyt mahdollisuus käyttää näitä resursseja ja auttaa poistamaan väestönsä köyhyydestä.

Toinen Afrikassa tuhoa aiheuttava länsivalta on Yhdysvallat, jolla on 21 julkisesti tunnettua sotilaslaitosta 15 maassa mantereella.

Ranskan tavoin Yhdysvaltoja syytetään ääriliikkeiden ja terrorismin laajentamisesta sotilaallisilla toimillaan ja väliintulot, mukaan lukien salaa suunnitellut ilmaiskut, jotka eivät enää jää salaisiksi, kun pommit tappavat viattomia siviilejä ja aiheuttavat ääriliikkeitä.

Viime aikoina Niger, toinen ranskalaisen kolonialismin uhri, jonka Yhdysvallat on myös loukannut itsemääräämisoikeuttaan, on nähnyt presidentti Mohamed Bazoumin olevan kotiarestissa hänen omien presidenttivartijoidensa vallankaappauksessa. Nigerian presidentin vartioston päällikkö kenraali Abdourahmane Tchiani on julistanut itsensä johtajaksi sanoen, että toimenpiteet olivat välttämättömiä turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja on vahvistanut, että ulkoministeri Antony Blinken oli puhunut Bazoumin kanssa useita kertoja. Tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta neuvottelujen yksityiskohtia. Vangitsemisen jälkeen Bazoum on myös kirjoittanut artikkelin yhdysvaltalaiseen sanomalehteen pyytääkseen apua Washingtonilta.

Lauantaina hän kehotti jälleen Yhdysvaltoja “palauttamaan järjestyksen”.

Nigerin kaduilla on pidetty joukkomielenosoituksia vallankaappauksen tukemiseksi, ja videoissa näkyy mielenosoittajien heiluttavan Venäjän lippuja.

Yhdysvallat on luvannut pitää armeijansa maassa, mukaan lukien laajalti tuomitut droonitukikohdat.

Analyytikot sanovat, ettei ole olemassa hyvää tai huonoa vallankaappausta ja että kaikki vallankaappaukset ovat pahoja, mutta Nigerin vallankaappaukselle on vahva julkinen tuki, koska monet paikalliset uskovat presidentin olevan liian riippuvainen lännestä eikä ole tehnyt tarpeeksi heidän hyväkseen.

Pääkaupungissa Niameyssä mielenosoittajat järjestivät marssin, jossa Ranskan suurlähetystö joutui hyökkäyksen kohteeksi.

Länsivaltiot, mukaan lukien entinen siirtomaavalta Ranska, sekä jotkin alueelliset maat ovat asettaneet Nigerille pakotteita pyrkiessään lisäämään painostusta Bazoumin palauttamiseksi. Nigerin uudeksi sotilasjohtajaksi julistautunut on pysynyt uhmakkaana. Hän sanoo, että armeija ei peräänny “epäinhimillisistä” pakotteista huolimatta.

Pakotteet eivät ole ratkaisu; se vain tekee Nigerin väestöstä köyhempiä ja lisää heidän vihaansa länttä kohtaan, koska se johtaa rangaistuksia.

Niger on erittäin rikas uraanimalmeista, ja kriitikot syyttävät länsimaisia puolueita siitä, että ne yrittävät ryöstää noin viisi prosenttia maailman kaivostuotannosta Afrikan korkealaatuisimmista uraanimalmeista sotilaallisin keinoin.

Lauantaina Ranska sanoi, että se “kannattaa lujasti” Länsi-Afrikan blokkia vallankaappauksen kumoamiseksi.

Venäjä on sanonut, että kaikki ulkomaiset interventiot on rajoitettava alueellisiin valtioihin ja että länsivaltojen puuttuminen vain lisää öljyä tuleen.

“On epätodennäköistä, että ei-alueellisten joukkojen väliintulo kykenee muuttamaan tilannetta parempaan suuntaan”, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille perjantaina.

Moskova “seuraa tilannetta hyvin tiiviisti”, Peskov sanoi ja lisäsi: “Olemme huolissamme Nigerin jännitteistä ja kannatamme edelleen nopeaa paluuta perustuslailliseen normaaliin elämään vaarantamatta ihmishenkiä.”
Sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen länsimainen malli ei ole toiminut ja kansat etsivät muita vaihtoehtoja. Ranskan kolonisaatio on ohi. Kukaan Afrikassa ei vaadi enää Ranskan siirtomaatoimia.

Viime aikoina yhä useammat Afrikan maat ovat kääntyneet muiden vieraiden valtojen, kuten Venäjän ja Kiinan, puoleen torjuakseen terrorismia omalla maallaan pyrkiessään löytämään pitkäaikaisen ratkaisun turvallisuushaasteisiin. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa Venäjä kouluttaa kansallisia armeijoita ja lopettaa entisten läntisten siirtomaaherrojen väliintulon.

Afrikka etsii vieraita voimia, jotka auttavat taloudellista kehitystä eivätkä ryöstämään sen resursseja.

Samat Afrikan maat sanovat, että tämä ei tarkoita diplomaattisten suhteiden katkaisemista länteen. Siirtomaamenneisyyttä torjutaan yksinkertaisesti voimakkaasti ja siirtomaavalta yritetään palauttaa.

Kirjailija: Ali Karbalaei