Subjektiivinen hyvinnvointi
15934
page-template-default,page,page-id-15934,bridge-core-3.0.5,qi-blocks-1.2.7,qodef-gutenberg--no-touch,qodef-qi--no-touch,qi-addons-for-elementor-1.7.1,qode-page-transition-enabled,ajax_updown_fade,page_not_loaded,,qode-title-hidden,qode-theme-ver-29.2,qode-theme-bridge,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-6.10.0,vc_responsive,elementor-default,elementor-kit-6

Subjektiivinen hyvinvointi korostuu objektiivisen hyvän jo toteutuessa
Objektiivinen hyvinvointi perustuu asioihin, joita jokainen ihminen tarvitsee. Sellaisia asioita on vain muutamia. Näitä inhimillisiä perustarpeita ovat esimerkiksi ruoka, juoma, katto pään päälle, terveydestä huolehtimisen mahdollisuudet ja koulutuspalvelujen saavutettavuus. Niiden suhteen on Suomessa edetty pitkälle. Objektiiviseen hyvinvointiin liittyvät asiat on huomattavilta osin jo saavutettu.

Subjektiivinen hyvinvointi on kokemukseen perustuvaa. Jokaisen ihmisen kokemus elämästä on pernoonakohtainen – omaan elämänhistoriaan pohjautuva. Sen perustan muodostaa myönteinen käsitys siitä, millaista elämä kokonaisuutena on. Tyytyväisyys ja elämän mielekkyys ovat tyypillisiä subjektiivisen hyvinvoinnin tekijöitä.

Tie hyvään tulevaisuuteen väitämme, että kapea-alainen objektiiviseen hyvinvointiin keskittyvä edistysajattelu on alkanut kääntyä subjektiivista hyvinvointia vastaan. Aineelliseen vaurauteen keskittyminen on kyllä tuonut mukanaan ennennäkemätöntä yltäkylläisyyttä, mutta sen kääntöpuolena on suorittajakansalaisuus, jossa elämän sisällöllinen täyteys jää tavoittamatta.

Haastamme avartamaan hyvinvointikäsityksiä. Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa edistymisen ja eteenpäinmenemisen mittana ei ehkä enää olekaan aineellisen vaurauden lisääntyminen vaan yhteyksien luominen muihin, elämän merkityksellisyyden lisääntyminen ja elämänilon parantuminen. Hyvinvoinnissa saattaakin olla yhä enemmän kyse siitä, että tyytyväisyys ja elämän mielekkyys parantuvat?

Lähde: Arto O Salonen