Vahvistusharha, vahvistusvinouma tai vahvistamistaipumus (engl. confirmation bias) tarkoittaa taipumusta valikoida ja tulkita uutta tietoa niin, että se tukee henkilön aikaisempia näkemyksiä. Henkilö antaa silloin erityistä painoa sellaisille tiedoille, jotka tukevat hänen aiempia näkemyksiään ja pyrkii sivuuttamaan seikat, jotka puhuvat niitä vastaan. Oman kannan vastaisen tiedon sivuuttaminen estää henkilöä tuntemasta kognitiivista dissonanssia. Tutkija Raymond S. Nickerson pitää vahvistusharhaa tärkeimpänä harhapäätelmiä tuottavana ilmiönä. Skeptikko Michael Shermerin mukaan vahvistusharhalla voi olla suuri vaikutus.

Tohtori Pangloss Candiden ja paronin perheen edessä (1778)
Vahvistusharhoja esiintyy varsinkin silloin, kun kyse on tunneperäisistä valinnoista ja vakiintuneista uskomuksista. Michael Shermer toteaa, että vahvistusharha selittää, miksi fiksut ihmiset kannattavat omituisia asioita. Älykkyys auttaa keksimään perusteluja mielipiteille, jotka on omaksuttu muista kuin järkisyistä. Asiaa on vaikea huomata, koska ihmisillä on taipumus attribuutioharhaan, missä omat mielipiteet koetaan rationaalisina eikä tunnepohjaisina.

Vahvistusharha selittää, miksi ihmiset tekevät erilaisia johtopäätöksiä samoista asioista tai miksi uskomukset säilyvät, vaikka ne olisi osoitettu vääriksi. Vahvistusharhaan ovat taipuvaisia etenkin ne, jotka luottavat vahvasti omiin mielipiteisiinsä. Harha heikentää päätöksenteon tasoa esimerkiksi politiikassa.