Buddhalainen vahtikoira
“Seksi, raha ja munkki ei sovi yhteen” (Mielipide,14 toukokuuta 2022)
Sanomattakin on selvää, että rahasta on tullut osa jokaista uskontoa. Siddhartha tajusi hyvin varhain, että kiintymys aineellisiin asioihin on kärsimyksemme perimmäinen syy. Hän opetti meille kuinka päästä eroon maallisista paheista.
Tarkkaavaisuuden kasvattamisen sijaan thaimaalaiset munkit keräävät jatkuvasti rahaa tyhjillä rituaaleilla, myyvät amuletteja, patsaita ja kuvia kunnioitetuista munkeista, siunattuja arpajaisia onnennumeroilla, häkkilintuja ja kaikenlaista muuta. Olen jopa nähnyt rahapuita Thaimaan temppeleissä.
Valitettavasti monet thaimaalaiset munkit edistävät myös taikauskoa ja rituaaleja miellyttääkseen kuolleiden henkiä ja lupaakseen varakkaille suojelijalleen paikan taivaassa. Lisäksi kansallisen buddhalaisuuden toimiston (NOB) ja Thaimaan eliitin hallitsema ylhäältä alaspäin suuntautuva holhousjärjestelmä edistää myös korruptiota.
Kyllä, rouva Sanitsuda on 100% oikeassa, että munkkien asianmukaisen koulutuksen puute on tärkein syy Herra Buddhan opetusten vääristymiseen ja Thaimaan maineeseen buddhalaisena maana.
Kuten monissa muissakin paikoissa maailmassa, temppeleitä tulisi johtaa B-7-ryhmän (buddhalainen-7) luottamus, joka koostuu paikallishallinnon edustajista, munkeista, lainvalvontaviranomaisten henkilöstöstä, tilintarkastustoimistosta ja yhteisön jäsenistä.
Ellei vahtikoiraa luoda, munkit ja temppelit ovat täynnä seksiskandaaleja ja korruptiota.
Lähde: Bangkokpost
Keskustelin itse kiinalaisten pitämässä tilaisuudessa Thaimaassa. Hän kysyi mileipidettäni uskonnoista. Sanoin, pidän niitä harhaoppeina ja pidän tärkeänä ihmisen itsensä kasvattamista, kasvatusoppien, etiikan, filosofian oppeja käyttäen, ymmärtäen mistä meidät on tehty. Ihminen itse vastaa teoistaan, tunteistaan. Ymmärrän ja pidän kiinnostavana chakra oppia jota hekin sattumoisin opettivat. Oheinen teksti on hyvä:
” Eetillinen työ tarkoittaa luonnollisten tarmolajien muuntamista sellaisiin muotoihin, jossa ne voivat luoda arvokkaita tuloksia.
Objektiivisena periaatteena, jota noudatetaan etiikan sisältöä ja inhimillisten tekojen arvioimista määrättäessä, tulee siis tässä olemaan yleisen menestyksen periaate. Sen mukaan millään teolla ole arvoa, elleivät ne edistä tajuisten olentojen elämää ja onnea.
Hyvä on niinimuodoin teko, joka säilyttää elämänkokonaisuutta, ja antaa elämänsisällölle täyteläisyyttä ja eloa. Hyvää on tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen, joka säilyttää ja edistää tajuisten olentojen menestystä, lisää heidän mielihyväänsä tai vähentää heidän tuskaansa.
Paha on teko, jolla on enemmän ja vähemmän ilmeinen taipumus hajottamaan tai supistamaan elämänkokonaisuutta ja sen sisältöä. Eristys ja sokeus ovat kaksi piirrettä, jotka ilmenevät pahassa. Kreikkalainen etiikka pani painoa sokaistumiseen, joka herättää ylimielisyyttä ja julkeutta. Homeros ja traagikot synnin alkuperäksi järjen himmenemisen ja Sokrates suorataan tietämättömyydeksi.”