To be or not to be
16418
page-template-default,page,page-id-16418,bridge-core-3.0.5,qi-blocks-1.2.7,qodef-gutenberg--no-touch,qodef-qi--no-touch,qi-addons-for-elementor-1.7.1,qode-page-transition-enabled,ajax_updown_fade,page_not_loaded,,qode-title-hidden,qode-theme-ver-29.2,qode-theme-bridge,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-6.10.0,vc_responsive,elementor-default,elementor-kit-6

Antiikin Kreikassa on alunperin saatu dokumentoitu ymmärrys, että ajatuksen ei tarvitse henkilöityä, ts. mind vs. body voidaan erottaa toisistaan. Tämä muodostaa länsimaisen demokratian perustan, jossa asiat riitelevät, mutta eivät välttämättä henkilöt. Kirjallisuuden mukaan tämä mind vs. body eriytymisen teema esiintyy myös Shakespearin tunnetuimmassa teoksessa, jossa päähenkilö pohtii ääneen “to be or not to be”. Jos katsotaan itään päin ja erityisesti kaukoitään, niin siellä tämä eriytymä ei ole muodostunut, ja jokin ajatus lähes poikkeuksetta henkilöityy.

Jos tällaisen henkilön kanssa lähtee väittelyyn asiasta, ottaa tämä henkilö vastaväitteen enemmänkin henkilökohtaisena loukkauksena kuin intellektuaalisena argumentointina asioiden puolesta ja vastaan. Toki, länsimaissakin on viime aikoina ollut havaittavissa siirtymää tämänsuuntaiseen, kuten olemme lukeneet eri mielipiteiden jyrkkenevän ja hajottavan jopa perheitä.