Ukraina historia 1
16019
page-template-default,page,page-id-16019,bridge-core-3.0.5,qi-blocks-1.2.7,qodef-gutenberg--no-touch,qodef-qi--no-touch,qi-addons-for-elementor-1.7.1,qode-page-transition-enabled,ajax_updown_fade,page_not_loaded,,qode-title-hidden,qode-theme-ver-29.2,qode-theme-bridge,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-6.10.0,vc_responsive,elementor-default,elementor-kit-6

Ukrainan “itsenäisyyden” historia auttaa ymmärtämään niitä tekijöitä mitkä kärjistyessään johtivat naapurimaiden välisiin konflikteihin ja sotaan.

UKRAINA YK:N JÄSENENÄ
Kun YK perustettiin 1945, esitti Stalin kolmen NL:n osa-alueensa, Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän edustavan sitä yhdessä. Vain itsenäiset maat saivat liittyä virallisesti YK:iin mutta tulkinta oli, että Venäjän johtama NL sai kolme ääntä ja nämä 2 muuta “maata” olivat osa sitä. Ukraina ei siis liittynyt YK:iin koskaan valtiona. Myös USA sai 3 ääntä. Kun NL hajosi, Ukraina ilmoitti vain nimenmuutoksestaan mutta YK:n kirjoissa Ukraina edusti NL:a. Venäjä ei koskaan hyväksynyt Ukrainan eriytymistä koska se katsoi suuria Ukrainan alueita omikseen ja koska Ukrainalla ei niihin ollut muuta kiinnitystä kuin NL:n hallinnolliset summittaiset rajat. Nämä 3 “maata” muodostivat CIS valtioliiton (talousalueen) ja vain ulkorajat oli tarkistettava – ei maiden väliset.
Virallisen itsenäisyyden hankkiakseen sen olisi pitänyt käydä itsenäistymisneuvottelut aivan samoin kuin muidenkin NIS-maiden. V 1945 Ukrainan rajat olivat hallintotekniset ja erilaiset kuin 1991 (mm. Krim kuului Venäjään) ja se liittyi “osana NL:a” ilman rajojaan. Itsenäisyyden voi julistaa mikä alue tahansa mutta sen vahvistaminen on YK:n päätös ja edellyttää hyväksytyn rajankäyntidokumentin emomaalta. Sellaista Ukrainalla ei ole ollut. Se tiesi alueensa pienenevän radikaalisti tällaisessa käsittelyssä ja jatkoi siksi Neuvostoliiton osana hakien epätoivoisesti tunnustuksia länsimailta. Tämä tapa toimia oli väärä mutta YK:ssa kaikki päätökset mitkä hajottivat Venäjän valtaa olivat muodissa.
YK:n pääsiohteeri Ban Ki-moon on julkaissut 04.7.2014 seuraavan lausunnon Krimin Venäjään liittymisestä ja koskien koko Ukrainaa:
The United Nations Security Council has reviewed “the Ukrainian question” again and “the experts have handed down the following opinion based on the international law in place: as it has turned out, Ukraine as a state has not carried out demarcation of its boundaries since the collapse of the USSR; nor has it registered demarcation of its boundaries with the United Nations. The boundaries therefore remain an administrative district of the USSR according to the ordinary treaty within CIS that is valid in the UN.
Lausunto toteaa, että Ukraina ei ole hakenut YK:n jäsenyyden edellyttämää rajojensa hyväksyntää eikä tehnyt sitä myöskään NL:n hajoamisen jälkeen. Tästä seuraa, että Ukrainan rajat ovat edelleen NL:n hallinnollisen alueen rajoja YK:ssa voimassa olevan CIS-sopimuksen mukaisesti.

UKRAINA SOOLOILI
Ukraina taas ei edes aloittanut YK:n jäsenyysprosessia NL:n hajottua 1991. Kaikki muut maat selvisivät jäseniksi hyvinkin nopeasti vuodessa. Venäjä ja Ukraina (yhdessä Valko-Venäjän kanssa) tekivät CIS-valtioliiton (talousalueen) mikä totesi maiden välisen rajankäynnin tarpeettomaksi kunhan liiton perustavaa sopimusta noudatetaan. Maat sitoutuivat mm. yhteiseen kauppa- ja puolustuspolitiikkaan. Ukraina sanoi Poroshenkon aikana yksipuolisesti irti sekä CIS-sopimuksen Venäjän kanssa. Tämä riitautti maat ja keskinäisiä suhteita käsitellään tänäkin päivänä.

USA TUNKEUTUI VENÄJÄN JOHTAMAN VALTIOLIITON SISÄÄN
Pres. Putin on selvittänyt nämä asiat maailmalle moneen kertaan. Mutta järjestelyt ovat olleet erittäin monimutkaisia lyhyesti kerrottavaksi. Länsimaat (sekä Suomi) on jättänyt puheet kuuntelematta ja keksineet itse Ukrainan “itsenäisyyden”. USA toimi vuodesta 1991 erittäin aktiivisesti Ukrainassa kehitellen erilaisia sopimuksia ja “rajankäyntejä” joita Venäjä ei tietenkään noteerannut lainkaan. Samoin EU pyrki konsultoimaan Ukrainalle rajat mutta Venäjä heitti hankkeet ulos maasta. Krimin Venäjään liittymisen yhteydessä YK:n hallinnon kanta oli selvä – Krim kuuluu Venäjälle – mutta vähemmälle jäi YK:n kanta siitä, että koko Ukraina on samassa tilassa. YK:n yleiskokoukselle annettiin painoarvoa vaikka se ei ole virallinen, päätöksiin vaikuttava foorumi. USA:n ratkaisu oli aseistaa miljardeilla dollareilla Ukraina – tavoitteena hyökätä Venäjälle (John McCain). Pelkästään 2014 Maidanin vallankaappauksen valmisteluun USA antoi 5 miljardia dollaria (Victoria Nuland).

UKRAINALAISET SUURVALTOJEN PELINAPPULOINA
Syyllinen kriisiin on USA ja sen yritys murtaa olemassa oleva valtioliitto. USA aloitti myös ampumisen 2014 Maidanilla ja sen johtama Kiovan armeija ehti murhata 15.000 donbasilaista, esti Minskin sopimuksen toteuttamisen ja aloitti suurhyökkäyksen Donbasiin helmikuun alussa tänä vuonna. Tämän suurhyökkäyksen tuli Venäjä pysäyttämään täysin laillisesti ja YK:n peruskirjan mukaisesti (art. 51, 53, 106 ja 107). Venäjällä on YK:n 1991 antama oikeus puuttua NL:n hajoamisesta aiheutuviin kiistoihin kuten myös estää natsismin nousu Euroopassa sekä oman turvallisuutensa vaarantava sotilaallinen toiminta.
USA rakensi sotatilan ymmärtäen mitä oli tekemässä – niin moni sen asiantuntijoista varoitti että USA-Naton toiminta tulisi johtamaan sotaan Venäjää vastaan – ja sotaa varusteltiin valtavilla rahasummilla. Toinen suurvalta, Venäjä, ei tällaista aggressiota sietänyt. Ukrainalaiset joutuivat valtapolitiikan pelinappuloiksi, USA:n sotaorjiksi ja kansallisen katastrofin kärsijöiksi.

ANSAITSEEKO UKRAINA ALUEEN MITÄ SE TOIVOO
II maailmansodassa NL kävi katkerat sodat natsi-Saksaa vastaan pääosin Ukrainan alueella menettäen 30-40 miljoonaa neuvostokansalaista. NL:n nykyisten maiden hallitsema alue syntyi näin. Mutta Ukrainassa natsimieliset ns. banderalaiset hyppäsivät sodassa Saksan puolelle ja taistelivat mm. venäläisiä vastaan. Nyt taistelut hävinneet Ukrainan natsimieliset uus-banderalaiset vaativat perusteettomasti näitä Venäjän voittamia alueita itselleen. Alueiden hankintaan ja puolustamiseen sodassa natsimieliset eivät siis ole osallistuneet – päinvastoin. Kuvaavaa on, että uus-natsit tuhosivat 2014 alkaen Ukrainasta kaikki II maailmansodan muistomerkit ja korvasivat ne Saksan 12. SS panssaridivisioonan muistomerkeillä. Sytytyslanka oli sytytetty.
Samoin NL:n hajoamisen jälkeen Ukraina on antanut alueensa USA-Naton käsiin. USA toi modernia aseistusta maahan miljardien dollareiden arvosta. USA vastasi myös maan hallinnosta 2014 alkaen. Pres. Zelenski kertoi maailman medialle 2 v sitten USA:n valkoisesta talosta, että “Ukraina, Yhdysvallat ja Eurooppa tuhoavat yhdessä Venäjän”. Ehkä tällainen käytös ei ollut malliesimerkki diplomatiasta.

Lähde: Mikko@punkari.org